Valmentajan vinkkeli

Jani Hakkarainen

Seitsemän syytä Krp:n syksyn lentokelille

09.01.2010

Kahdessa aikaisemmassa bloggauksessani olen analysoinyt Kooveen ja Classicin tilannetta kevätkauden alkaessa. Tässä kirjoituksessa on kolmannen pirkanmaalaisjoukkueen Nokian Krp:n vuoro. Nokialaisethan esiintyvät maanantaina tv-ottelussa Trackersiä vastaan.

Vaikka Krp aloitti kevään tappiolla Happeelle, kuuluu se sarjan ehdottomiin yllättäjiin ja kilpaili pitkään Kooveen kanssa syksyn joukkueen tittelistä. Nokialaisten menestys johtuu ainakin seitsemästä tekijästä:

1. manageri Marko Salmela onnistui hankkimaan joukkueeseen kovan luokan pelimiehiä. Henri Johansson on viimeistään tällä kaudella osoittanut mistä puusta hän on veistetty ja hänen puolustuspelinsä on kehittynyt. Toivottavasti Johanssonia alkaisi viimeinkin maajoukkue kiinnostaa. Lasse Salminen on kokenut liigapeluri ja pelannut hyvin molempiin suuntiin, vaikka tehoja on varmaankin odotettu enemmän. Samat sanat koskevat Veli-Matti Hynystä. Rene Andersson, joka tuli vuokralle Kooveesta, toi kaivattua vahvistusta puolustuspäähän kuten Classicistä siirtynyt Henri Kämäräinen. Turusta Tampereella palannut Gunners-kasvatti, nuorten maailmanmestari Osmo Reentilä on luotettava työjuhta kolmosketjuun. Sokerina pohjalla on kenties hieman yllättäen Tommi Merto, jonka Salmela kaappasi Ilveksestä. Vaikka Merto on kaukana huippu-urheilijasta, on hän erittäin ovela ja vaarallinen pelaaja hyökkäyspäässä.

2. Alkukauden vaikeuksien jälkeen päävalmentaja Mika Myllyniemi ja valmentaja Tomi Silen ovat löytäneet kaksi hyvin toimivaa viisikkoa. Tältä osin palaset ovat loksahtaneet kohdalleen. Ykkösviisikko rakentuu Johanssonin, Hynysen ja Heikki Rantalan, toinen Merron ja Jarkko Lakasen yhteispelin varaan.

3. Myllyniemi on tehnyt joukkueessa tarvittavat siivousoperaatiot. Eniten kohua on herättänyt maalivahti Ossi Lahden siirtyminen Classiciin, jossa hän on pelannut kohtuullisesti. Lahti kuitenkin harjoitteli heikosti ja se ei yleensä Myllyniemen joukkueessa käy. Hän sai kyllä mahdollisuuden, mutta pelasi todella huonosti. Pasi Järvinen ja Mikko Vuorinen ovat olleet paljon parempia. Viimeisimpänä vaihton oli Jan Lehmussolan siirto Oilersiin. Vaikka Lehmussola on Kai Ahlstedtin luottopelaajia, siirtoa voi Oilersin kannalta ihmetellä. Lehmussola on kova taistelija, mutta hän on hyvin yksipuolinen pelaaja, jonka pelikäsitys on varsin rajoittunut. Jonne Haapasalon hyllyttämisestä on vastannut manageri Salmela itse.

4. Myllyniemi ja Silen ovat saaneet joukkueen puolustamaan todella kurinalaisesti. Tämä on melkoinen meriitti Krp:n kaltaisessa taiteilijajoukkueessa. Pelaajat juoksevat Johanssonia ja Mertoa myöten alas niin paljon kuin jaloistaan pääsevät. Oman pään täyttö on nopeata ja oikeata. Karvausjärjestelmänä Nokia käyttää tällä hetkellä poikkeuksellista 3/4-kentän 2-3-karvausta, joka on perinteinen ruotsalainen puolustustapa. Puolustajat ja sentteri pelaavat alueellista miesvartiointia vastustajan kolmea ylintä pelaajaa vastaan ja laitahyökkääjät pysyvät omilla puolillaan porrastamalla pelin puolen mukaan. Toistaiseksi porrastus on toiminut hyvin ja viisikko pysynyt kasassa. Vastustajilla on ollut myös ongelmia karvauksen kanssa, koska sitä vastaan ei selvästi ole totuttu avaamaan peliä systeemin poikkeuksellisuuden vuoksi.

5. Krp:n vastahyökkäykset kääntyvät nopeasti keskustan tai levityksen kautta, jonka jälkeen mennään nopeasti eteenpäin. Niiden päätöistä löytyy terävyyttä ja oveluutta. Päätöt eivät ole välttämättä minkään systeemin tulosta vaan perustuvat taitavien hyökkääjien henkilökohtaiseen osaamiseen.

6. Myllyniemen suojateilla on siis selkeä vastahyökkäyspelitapa. Maanantain tv-ottelussa ovatkin vastakkain kaksi vastahyökkäysjoukkuetta, koska myös Trackers perustaa pelinsä tiiviiseen puolustukseen (yleensä porrastetulla, “sahalaita” 2-1-2:lla) ja nopeisiin hyökkäyksiin.

7. Nokian kesäharjoittelu onnistui ainakin kohtuullisen hyvin jalkapallovalmentaja Markus Koiviston johdolla.

Krp:tä arvioitaessa on otettava huomioon, että joukkue on ollut kasassa vasta puoli vuotta. Siihen nähden varsinkin puolustuspelin sisäänajo on valmennukselta meriitti. On kuitenkin selvää, että mikäli Salmela haluaa toteuttaa haaveensa korkeimmista sijoista, parannettavaa nokialaisilta vielä löytyy.

Ensinnäkin joukkueen muuttamisessa urheilulliseen suuntaan on vielä töitä tehtävänä. Kyseeseen tulevat sekä pelaajasiirrolliset että valmennukselliset toimenpiteet. Fyysisellä puolella Nokia häviää vielä muille kärkijoukkueille ehkä Classiciä lukuunottamatta.

Toiseksi Myllyniemeltä ja Sileniltä edellytetään, että he pystyvät viimeistään ensi kaudella organisoimaan joukkueelle pitkän hyökkäyspelin. Harjoittelussa on toistaiseksi keskitytty eniten puolustuspeliin, nopeisiin hyökkäyksiin ja erikoistilanteisiin. Kentällä tämä näkyy kielteisesti kahdella tavalla. Ensinnäkin Krp:n pelinopeus vaihtelee. Välillä joukkue iskee tappavan nopeasti kuin käärme, välillä vastustajan puolustuksen murtamisesta ei ole juuri toivoa, koska peli on seisovaa. Krp ei pelaa toisin sanoen jatkuvan liikkeen hyökkäyspeliä. Toiseksi Nokian pitkä hyökkäyspeli muuttuu vielä liikaa: toistuvaa koko joukkueen pelijärjestelmää on tällä osa-alueella vielä vaikea havaita.

Luokittelisin Krp:n pitkän hyökkäyspelin kuitenkin pitkien syöttöjen pelaamiseen. Oleellista on, mihin suuntaan valmennus päättää sitä viedä. Osa Nokian nykyisistä pelaajista ovat tottuneet kohtuullisen hitaaseen, pitkien syöttöjen pelaamiseen. Osalta taas löytyy kykyä vaikka kuinka nykyaikaiseen lyhytsyöttö-paikanvaihtopelaamiseen. Tärkeintä kuitenkin on, että pelitavan ja pelisysteemin pitäisi olla selkeitä ja niiden pitäisi mahdollistaa monipuolinen ja siten vaarallinen hyökkääminen.

Jos Myllyniemi ja Silen kykenevät toteuttamaan tämän haastavan tehtävän vielä kuluvan kauden aikana, pelataan Nokialla jopa mitaleista.

Jälkikirjoitus [edit 10.1.]

Tällä hetkellä Salibandyliigan ottelutuloksiin ei kannata liikaa tuijottaa arvioitaessa joukkueiden lopullisia voimasuhteita. Monilla joukkueilla oli pitkä joulutauko ja silloin amatööriurheilussa pelaajien motivointi harjoitteluun ei ole helppoa. Lisäksi pyhät sattuivat vielä sillä tavalla, että yhtenäisten harjoittelujaksojen rakentaminen ei ollut helppoa. Tämä on siis yleinen huomautus eikä koske yksinomaan Krp:tä.

« Takaisin

Kommentit (0)

Kommentit tarkistetaan ennen julkaisua. Tällä hetkellä 0 kommenttia odottaa tarkistusta.

Kommentoi »