Valmentajan vinkkeli

Jani Hakkarainen

Toivottavasti Suomi häviää pronssiottelun

12.12.2009

Suomen naiset hävisivät perjantaina Ruotsille MM-välierässä 10-2. Kyseessä on häpeällinen tulos.

Ensisijaisen vastuun tappiosta kantaa Suomen valmennusjohto Matti Kaipio ja Jari Oksanen. Kaipio on nimellinen päävalmentaja, mutta todellisesta tilanteesta kertoo jotain se, että Oksanen vastaa lausuntojen antamisesta lähes täysin.

Suomi päästi kymmenen maalia, mutta silti puolustuspeli oli ainut pelin osa-alue, joka toimi edes jollain tavalla. Järjestelmällistä viisikkohyökkäyspeliä Suomella ei ollut. Ruotsi prässäsi perinteisellä 2-1-2:lla, jonka avaamiseksi aseita ei näyttänyt löytyvän. Valmennusjohdon tilanne oli toki vaikea, koska Ruotsin pelaajat ovat yksilöinä niin paljon parempia kuin Suomen pelaajat, että pelin rakentaminen on vaikeata. Silti kyseessä on yksinkertaisesti huonoa valmentamista. Prässiä osattiin varmaankin odottaa. Silloin hyvä valmentaja maajoukkuetasolla osaa harjoituttaa joukkueelle edes systeemin, jolla prässi puretaan, - ja tämä systeemi on kentällä havaittavissa.

Odotankin, että Kaipio ja Oksanen kantavat pronssiottelun jälkeen vastuunsa ja eroavat. MM-kisat ovat tulosurheilua ja murskatappiota välierässä ei saa Suomessa hyväksyä.

Tästä huolimatta koko likasankoa ei pidä kantaa valmennusjohdon niskaan. Kaipion valinneet henkilöt tuntevat toivottavasti syvän piston sydämessään. Oksanen on enemmänkin ajautunut suureen rooliin kuin siihen valittu. Tämä on johtunut virheellisestä päävalmentajavalinnasta.

Asian ydin on vielä syvemmällä. Maajoukkueen valmentajat eivät voi käytettävälle pelaajamateriaalille mitään. Tulokset viime vuosilta naisten ja tyttöjen maajoukkueista sekä seuratasolta kertovat tylyä kieltä: Suomi on syöksykierteessä, jos tasoamme verrataan kolmeen pääkilpailijaan.

Toivottavasti Suomi siis häviää pronssiottelun. Silloin vaihtoehtoja ei olisi: olisi pakko herätä nopeisiin ja radikaaleihiin toimiin suunnan kääntämiseksi. Tappiossa voi olla voiton siemen.

Salibandyliitto on järjestämässä Arja Kilpeläisen (os. Joutsen) johdolla helmikuussa seminaarin nais- ja tyttösalibandyn tilasta. Tämä on oikea toimenpide. Nyt tarvitaan keskeiset toimijat kasaan ja ratkaisut ainakin seuraaviin asioihin.

Soppa Kaipion ympärillä on kiehunut koko hänen kaksivuotisen päävalmentajakautensa ajan. Hän ei ole nauttinut kaikkien liigavalmentajien luottamusta. Kenttä on ollut pahasti hajallaan. Seuraavaksi päävalmentajaksi tarvitaankin kokoava voima, johon luotetaan Lappeenrannasta Ouluun ja Helsinkistä Tuupovaaraan. Tilanne täytyy saada rauhoitettua, jotta todellinen yhteistyö saadaan alulle. Yksin tätä laivaa ei kukaan käännä.

Vanhan valmennusjohdon tehtävä on analysoida mennyt kisaperiodi rehellisesti ja syvällisesti. Analyysi käsitellään seminaarissa ja se julkaistaan Salibandylehdessä. Huono ajatus ei olisi myöskään ulkopuolisen tahon pelillinen erittely MM-kisoista. Juha Jäntti olisi hyvä ehdokas tähän työhön. Suomalainen naissalibandy tarvitsee pelillisen identiteetin.

Kaikkein tärkein kysymys on kuitenkin, miksi pelaajamme eivät pärjää yksilöinä Ruotsille ja Sveitsille? Miksi häviämme tilannenopeudessa ja tilannekovuudessa niin paljon? Tämän ongelman ratkaisu edellyttää sekä analyysiä tilanteen syistä että selkeitä keinoja asianlaidan parantamiseksi. Keinot tulee julkistaa ja integroida ne valmennus- ja sarjajärjestelmään. Kenttä pitää saada niitä toteuttamaan.

« Takaisin

Kommentit (10)

Miksi kaataa Suomelle seinät selkään

12.12.2009 21:12 Inhoon
En jostain syystä ymmärrä miksi "valmentajanäkökulmasta" Suomen pitäs hävitä...sanotaanko että se on jo melkeen loukkaus omaa maata kohtaan. Henkilökohtainen mielipide tuo taitaa olla

Kuka tää tyyppi on

12.12.2009 22:34 mä
Kuka tää Jani Hakkarainen oikeen on ja mistä sillä on kompetenssi ladata tollasta tekstii. Tommonen newerheard-jätkä vois ensin ansaita oikeuden vaatia kellekkään potkuja.

13.12.2009 01:50 Robin
Hyvä kysymys kuka kirjoittaja on. Yleensäkin olisi kiva, että blogeissa lukisi suoraan yhteydessä kirjoittajan tiedot ja meriitit.

Faktahan Ruotsia vastaan oli se, että niillä pelaajilla ei olisi voittaja voinut olla toinen. Turha siitä on kuitenkaan on parkua nostaa. Jippos konsteja ei ole kehitykseen. Siis pelaajien taitotaso karttuu jos taso nousee ja lahjakkuuksia ja motivoituneita löytyy.

Kabineteissa voidaan kyllä tehdä edistäviä päätöksiä olosuhteiden ja ilmapiirin parantamiseksi. Kaipiota on aivan turha mediassa ristiinnaulita, mutta jos huippupelaajien kieltäytymisiä tulee monelta taholta ja välierissä pataan 10-2 niin ei valmennus voi millään jatkaa. Kaikkea hyvää jatkoon Kaipio.

Turha pelaajiakaan on mollata ja tuskinpa he esitystään häpeävätkään. Ei ole syytä. Luulenpa jollain lailla, että joissain kohtaa Ruotsissa osataan paremmin keskittyä olennaisiin asioihin, sen sijaan, että vain ruikutettaisiin. Jussi Jäntin sanoin "haalarit niskaan ja töihin". Valmentajat valmentaa ja motivoituneet pelaajat treenaa minkä kerkiää ja parhaat pelaavat ja löpinät pois.

Hyvin muotoiltu provo

13.12.2009 10:22
Pikaisella \"kvg\"-menetelmällä hankittu taustatieto kaverista löytyi http://thepath.blogsome.com/profiiliprofile/ - näyttäisi olevan virallisesti tunnustettu keskustelunherättäjä eli filosofi, ihan tohtori-tasoa, jolle reikäpalloilu penkin takaa on lähellä sydäntä. Mielipiteitä blogeilla haetaan ja ko. on ihan mukiinmenevästi perusteltu, kirjoittajan olemattoman lajisubstanssin vuoksi se valitettavasti menee rakkikoirakategoriaan - ehkä sen vuoksi alentuu myös asiattomasti provoamaan toivomalla oman (oletan kirjoittajan kuitenkin tuntevan sinivalkoisen paidan omakseen?) joukkueen tappiota.

Kommentoijille

13.12.2009 22:38 mieletön taktikko
Kyllä kai nyt tolla Hakkaraisen Janilla on lajituntemusta salibandystä keskiverto enemmän kuin tänne kommentoijilla. Tuskin nyt sentään liigassa vuosia valmentaneesta miehestä voi väittää, että ei lajista mitään ymmärrä. Väittäisin, että on jopa yksi Suomen parhaista salibandyn taktiikan perään ymmärtävistä persoonista.

Kuka tää tyyppi on

14.12.2009 18:41 mä
Mitä lajia ja mitä joukkuetta tää heppu on valmentanu. Googlesta kun selasin niin ainoot säbäosumat tuli kun se on jossain jotain valittanu (kritisoinut). Jani, haalarit päälle ja hommiin urputtamasta koneen äärestä.

Valmennusurastani

14.12.2009 21:10 Valmentajan Vinkkeli
Kyselyjä tuli sen verran, että päätin vastata.

Valmensin salibandyä 1992-2008 (kaksi välivuotta):

Salibandyliigassa 1995-1996, 1997-2003 ja 2007-2008 (Manse United, Koovee, Gunners)

Lisäksi A-ja B-poikia, miesten ykköstä ja kakkosta ja muutaman kuukauden naistenkin SM-sarjassa.

Tulokselliset saavutukset: Suomen cup, miesten ykkösen voitto ja kaksi neljättä sijaa Salibandyliigassa.

Tällä hetkellä aika ja energia ei riitä valmentamiseen työn vuoksi. Uskokaa tai älkää, kirjoittelu on huomattavasti vähemmän aikaa ja energiaa vievää.

Blogin lisäksi olen Urheilulehden salibandyanalyytikko.

Hyvä selvennös

14.12.2009 22:02 pxlape
Kiitoksia, ytimekäs selvennös. Ei olisi huono idea esitellä bloggaajat - edes em. tavoin lyhyesti - vaikkapa blogien etusivulla. Arteva & Riitesuo tosin on niin suurisuisia ettei niiltä voi välttyä valtamediassakaan, mutta sillon ei tarttis näin puskista huudella analyyttisemman osaston perään.

Rauhoittukaa

16.12.2009 16:13 Tuoppi
Suomessa on aivan liikaa tätä turhaa nationalismia, joka sekoittaa ihmisten päät. Ottakaapa syvään henkeä ennekuin alatte vielä paasaamaan talvisodasta.

Olihan tämä tarkoituksella provokatiivinen otsikko ja kirjoitus, mutta mielestäni kirjoittaja kuitenkin selvästi haluaa parasta Suomen maajoukkueelle pitkässä juoksussa ja toivoi pronssihöntsän häviötä jotta se hieman herättelisi väkeä.

Mitä sillä on väliä voittaako vai häviääkö Suomi yhden hiton pronssiottelun? Tsekille pelillä oli varmaan enemmän merkitystä mutta Suomen pitäisi pelata kultamitalista. Välierissä putoaminen on aina epäonnistuminen ja alisuorittamista Suomelta salibandyssä. Se on sitten aivan sama, tuleeko kolmas vai neljäs sija neljän maan kilpailussa.

Juuri näin

26.12.2009 15:13 Valmentajan vinkkeli
Kiitos Tuoppi, että olit ymmärtänyt varsin pitkälle kirjoituksen pointin. Pääajatuksena oli todellakin, kuinka tästä noustaan, tuli sitten pronssia tai ei. Esitin myös positiivisia toimintaehdotuksia ja kirjoitin, että kaikki ei kaadu Kaipion ja Oksasen niskaan. Pronssiottelun hämiämistoivomuksen ajatus oli, että ehkäpä silloin kenttä herää ja yhdistyy. Joskus tarkoitus pyhittää keinot.
Mutta on myönnettävä, että retorisesti otsikko ei tainnut toimia, koska niin moni oli ymmärtänyt jutun väärin. Siitä vastuu on myös kirjoittajalla.

Kommentit tarkistetaan ennen julkaisua. Tällä hetkellä 0 kommenttia odottaa tarkistusta.

Kommentoi »