Managerin maailma

Hexi Arteva

Urheilukansaa?

05.03.2010

 

 

Hetkinen, URHEILUKANSAA? Mitä sillä tarkoitetaan? Keneen verrattuna? Miten käytännössä näkyy?

Kun seurasin esimerkiksi kanadalaisten suhtautumista omiensa tekemiseen kisoissa, ja ennen kaikkea siihen millä tunnetasolla he olivat mukana hengittämässä onnistumisia ja (huomatkaa) myös epäonnistumisia, tuli minulle väkisinkin semmoinen olo että miten me suomalaiset URHEILUKANSANA reagoimme samanlaisessa tilanteessa?

Otetaan esimerkiksi vaikka Kipperin epäonninen vastaantulo USA-pelissä, Murasen munaus naisten viestissä tai onnistumisista vaikka Piiroisen upea hopea. Miten me suomalainen URHEILUKANSA reagoimme? Emme käytännössä mitenkään. Korkeintaan rutkutimme siitä miksi koko hemmetin Murasen annettiin hiihtää, tai siitä että Kipperi on ahne ja leija paska koska vaati ennen kisoja ykkösveskan paikkaa. Pronssikin hävittiin kun Kipperi tyri ja Teemu vaan surffaili. Kuinka moni URHEILUKANSASTA liikkui kisojen aikana ulkona Suomipaita päällä? Vancouverissa vain noin joka kolmas oli ilman Kanadapaitaa!

Entäs vertailu muihin maihin. Otetaan vaikka jääkiekko. SM-liigan yleisömäärä, TV-sopimuksen taso ja fiilis otteluissa vastaan samat Elitserienissä ja Sveitsin liigassa. Järjestys päivänselvä 1- 2 Ruotsi ja Sveitsi. Jossain kaukana tulee sitten URHEILUKANSAN oma SM-liiga. Vielä härskimpi lopputulema samoilla vertailukohdilla saadaan suomifutiksesta, koriksesta ja sälibandysta. URHEILUKANSAA siis?

URHEILUKANSA näkyy Suomessa vain lehtien palstoilla ja rahavirtojen puolesta taistelevien silmäätekevien suissa.  Satunnaisesti URHEILUKANSAA näkee myös arvokisojen aikaan Suomessa katsomoissa, TV:n ääressä kotona tai jurrissa ravintolassa. Kaikkien lajien pääsarjallamme jääkiekon SM-liigalla on jopa täysin mahdotonta luoda säännöllisesti ja valtakunnallisesti hyvätunnelmaisia tapahtumia joissa suomalainen URHEILUKANSA vapautuu ja täyttää huudollaan koko tilan.

Älkäämme siis enää kusettako itseämme. Meille suomalaisille URHEILUKANSALAISILLE on tärkeintä että meillä on joka lajissa oma suosikkijoukkueemme jota emme kehu, vaan keskitimmy päävastustajalle naureskeluun, jonka menestystä seuraamme korkeintaan teksti-tv:stä. Lisäksi URHEILUKANSANA vaadimme että YLE näyttää kaikki suomalaisten epäonnistumiset ilmaiseksi TV:stä, koska suomalainen urheilukansahan ei voi kymppiä tai kahta kuussa maksaa tästä URHEILUKANSA perusravinnosta. URHEILUKANSA menee paikan päälle katsomaan vain siinä tapauksessa että se saa ilmaisen pääsylipun. Luonnollisesti ilmaisessa lipussa tulee olla ilmainen viina&ruoka-ominaisuus. TV:n ääressä on URHEILUKANSAN sitä paitsi niin mukava ottaa vähän hiivaa, jauhaa paskaa ja heti kun epäonnistuminen on vahvistunut niin vaihtaa kanavaa. Näin toimii suomalainen URHEILUKANSA.

URHEILUKANSA on paljon narissut valtion panostuksesta URHEILUKANSALLE tärkeään suomalaiseen urheiluun. Valtion rahavirroissa on varmasti paljon parannettavaa. Kokonaispanostuksen summa saattaa olla siellä päin, mutta kohdistus ainakin on perseellään. Jokainen suuri lajiliitto ylläpitää massiivisia hallinto-organisaatioita ja itse kenttätoimeen valuu sitten vain murto-osa näistä raha-virroista. Toki hallintokoneistoissa tuotetaan elintärkeitä palveluita, mutta silti on päivänselvää että kohdistus ja painotus on metsässä.

Jos suomalaisessa urheilussa halutaan saavuttaa joskus edellä meneviä URHEILUMAITA ja edes antaa vähän oikeaa katetta sanalle URHEILUKANSA, niin nämä kaksi asiaa pitää muuttua ja rajusti.

1. URHEILUKANSA katsokoon peiliin, siirtyköön katsomoihin ja kaduille kannustamaan omiaan tai sitten pitäköön päänsä kiinni ja lakatkoon puhumasta URHEILUKANSASTA.

2. Valtion tulee romuttaa vaikka pakolla nämä nykyiset raskaat hallintorakenteet. Tavoitteeksi voisi ottaa hallinnollisten virkojen puolittamisen seuraavan kolmen vuoden aikana. Sählyliitossa tämä tarkoittaisi n. 20->10. Kyllä Kinnus-Jari sen homman saisi toimimaan. viisi ihmistä alueille ja viis pääkallopaikalle. Toimisi varmasti PISTE.

Tällaista tällä kertaa. Seuraavaksi kirjoitellaankin sitten yllätys yllätys liitosta ja siellä pesivästä rajusta urheilujohtamisen valtatyhjiöstä!

T:Hexi

PS: Ai niin. Kuulin että Mosan Mäkynen oli lähettänyt terveisiä. On hienoa että joku jaksaa kirjoittaa niinkin aktiivisesti kun tama “tirsakunnantirehtööri”. Tämän mun palstan tarkoituksena on kuitenkin edes yrittää pohtia hieman syvällisemmin jotain asiaa ja snadisti tuoda ihan omaa (perusteltua?) kantaa esiin. Tällä palstalla ei myöskään tykitetä tasaisen tappavasti ja aloiteta kirjoituksia millään seuraavista:

1. Tirsamaan päällikkö Tirsa tapasi Prinsessan.

2. Tykkään vohveleista enemmän kuin pannukakusta.

3. YOUTUBESSA on hauska videoclippi

4. Olen samaa miltä sen ja sen blogikirjoituksen kanssa. 

 

« Takaisin

Kommentit (0)

Kommentit tarkistetaan ennen julkaisua. Tällä hetkellä 1 kommenttia odottaa tarkistusta.

Kommentoi »